11. Ratsastelua

18.10.17 oli taas ratsastustunti. Ratsastin Herculeksella, eli Heculla.
-Hecu
Hecu on ikänsä puolesta melkein eläkeläinen, new forest poni. Luonteeltaan hyvin kiltti, muttei tykkää yhtään kun satulavyötä kiristetään.
Ratsastaessa kuitenkin energiaa, taitoa ja terveyttä kyllä riittää. 


Aluksi menimme tietenkin alkukäynnit. Sen jälkeen tulimme kokoratapituussuuntaanleikkaa ja i:ssä oli kaksi törppöä, joiden välistä piti mennä. Törpöille mentiin reipasta käyntiä ja törppöjen kohdalla hidastettiin ja sitten piti mennä pohkeenväistöä oikealle. Hecu oli vielä vähän jäykkä, eikä väistänyt kovin hyvin. Pohkeenväistön jälkeen piti ravata tehtävän alkuun, joten Hecu ei malttanut oikein keskittyä pohkeenväistöön, kun edellä oleva heppa rupesi jo ravaamaan. Vedin välillä vasemmasta ohjasta, joten Hecun kaula oli ihan kaarella, eikä siitä tullut sitten mitään. Muutaman kerran kun teimme sitä, vaihdoimme suunnan. Tehtävä oli sama, mutta nyt piti tehdä pohkeenväistöä vasemmalle. Hecu taipui vasemmalle paljon paremmin ja saatiin tehtyä pohkeenväistöjä paljon paremmin. Hecu otti myös avut paremmin vastaan, ja se myös keskittyi.

Ruvettiin ravamaan kentää ympäri kevyttä ravia, samalla kun opettaja kertoi seuraavan tehtävän ohjeita. Tehtävä meni niin, että nostimme laukan aina lyhyen sivun keskeltä ja teimme laukka ympyrän. Sitten taas lyhyen sivun keskellä pudotimme raviin ja menimme maneesin pitkän siun ravissa. Maneesin toisessa päässä teimme saman. Sain aloittaa. Hecu nosti laukan aina hieman jälkikäteen, enkä meinannut saada Hecun rytmistä kiinni. Ennen laukan nostoa, Hecu kiihdytti ravia, joten jouduin pidättämään Hecua paljon, jotta saisin sen sopivaan raviin, eikä se rupeisi ravamaan laukkaympyrää. Laukka sujui muuten kuitenkin hyvin ja Hecu laukkasi rytmikkäästi. Yhden kerran Hecu rupesi ravaamaan laukkaympyrällä, nopeaa ravia, koska en ollut tehnyt pidätteitä.
Vaihdoimme suunnan ja jatkoimme tehtävää samalla tavalla. Sen jälkeen oli pienen huilin paikka. Menimme kenttää ympäri käyntiä, löysin ohjin. Hecu kuitenkin puhkui energiaa ja meinasi kerran jopa nostaa ravin. Ja herra menikin aika reipasta ravia, vaikka sitä välillä pidätinkin merkiksi siitä ettei ole kiire.

Käyntien jälkeen otimme ohjat takaisin ja ravasimme kenttää ympäri kevyttä ravia. Melkein heti ruvettiin menemään harjoitusravia. Ja arvatkaapas oliko Hecun ravi pompottavaa? Oli, oli se. Mutta siitä huolimatta pysyin ihan hyvin satulassa. Vaikkakin yhdessä kohtaa Hecu kiihdytti ravia koska luuli että piti laukata, sillä olimme siinä kohtaa missä laukka oli nostettu. Loppujen lopuksi tämä herra ei paljoa kaahaillut. Saimme mennä taas kevyttä ravia. Vaihdoimme suunnan ja jatkoimme harjoitusravia. Lopuksi menimme tietenkin loppukäynnit. Tunti oli jälleen kiva ja vauhdikas.

-Amanda-